”Naiset syövät puhuessaan, miehet puhuvat syödessään.”
-Malcolm de Chazal-
”Naiset syövät puhuessaan, miehet puhuvat syödessään.”
-Malcolm de Chazal-
Kun ostaa Alkosta uuden pinkin käsilaukun. Kyllä, nyt voin mennä hana auki, tilavuus 1,5 litraa, ranskalaista roseeta.
Mielestäni aivan huippubagi. Kävellessäni Alkosta parkkipaikalle, käsilaukku kädessäni keikkuen, tuskin monikaan edes arvaili kyseessä olevan hanapakkaus.
Pari kuvaa bagista erilaisilla perjantai-illan varusteilla.
Arancini, italialaiset riisipallot, valmistettu valkoviinirisotosta, sisällä pehmeän herkullinen mozzarellatäyte.
Arborio-riisi on ehdottomasti näihin palloihin se ainut ja oikea riisi. Risotosta tulee riittävän tahmeaa ja pallot pysyvät kasassa. Perinteiseen italiaiseen tyyliin nämä kuuluisi uppopaistaa rasvassa. Itse oikaisin tässä kohtaa hieman ja paistoin riisipallot pannussa, voita saa laittaa pannuun melko reilusti. Pienensin alkuperäistä ohjetta noin puoleen, koska jos et ole kokeillut valmistaa näitä aikaisemmin, on mukavampi tehdä ensin kohtuullisen kokoinen satsi. Tällä ohjeella tulee noin 10 sopivankokoista palloa. Jos haluat enemmän teet helposti annoksen tuplana.
oliiviöljyä loraus pannuun
pieni sipuli
valkosipulinkynsi
1,2 dl Arborio-riisiä
0,5 dl valkoviiniä
3 dl kanalientä
0,5 dl vihreitä papuja
40 g erittäin hienoksi pilkottua kinkkua
0,6 dl hienoa juustoraastetta, Parmesan tai Grana Padano
1 pieni muna kevyesti vatkattuna
suolaa pippuria
riisipallojen sisälle: mozzarella-juustoa noin 1,5 cm kuutioina
leivitykseen:
1 muna
1 rkl maitoa
0,6 dl vehnäjauhoja
1 dl korppujauhoja
paistamiseen:
voita jos paistat pannussa
(öljyä jos paistat rasvakeittimessä)
1.Kuullota sipuli ja valkosipuli öljyssä. Lisää arborio-riisi pannuun ja sekoittele pari minuuttia, niin että öljy imeytyy riisiin. Lisää viini ja jatka sekoittelemista keittäen kunnes viini on imeytynyt riisiin. Lisää pannuun kuumaa kanalientä desi kerrallaan. Anna kanaliemen imeytyä kokonaan riisiin ennen kuin lisäät kanalientä.
2. Kun kaikki kanaliemi on lisätty ja se on täysin imeytynyt riisiin, eli riisi on kypsynyt. Lisää seokseen hienonnetut pavut ja kinkku. Sekoittele huolellisesti. Mausta suolalla ja pippurilla. Ota pannu pois hellalta ja sekoita mukaan juustoraaste. Siirrä risotto pannusta kulhoon ja anna jäähtyä sopivasti.
3. Lisää kananmuna risottoon hyvin sekoittaen. Riisipallotaikinan on tarkoitus olla tässä vaiheessa tahmeaa ja sakeaa.
4. Sekoita leivitystä varten toisessa kulhossa maito ja muna. Jokaista riisipalloa varten ota käteesi noin pari ruokalusikallista risottoa, pyörittele palloksi ja paina mozzarellapala pallon sisälle piiloon, ja tiivistä palloa. Pyörittele pallo kevyesti jauhoissa, kasta munamaitoseokseen ja pyöritä korppujauhoissa.
5. Paista pannussa voissa kullanruskeiksi koko ajan pannua heilutellen. Italialaiseen tyyliin nämä kuuluu uppopaistaa tai kypsentää rasvakeittimessä keittimen ohjeiden mukaan.
Tähän lisäksi salaattia, viiniä, hyvää seuraa….
Ps. Itse ihastuin arancini-riisipalloihin ensimmäisen kerran katsottuani elokuvan ”Hiljaiset Sillat”. Siinä eräässä kohtauksessa päähenkilöt kertoivat syöneensä niitä Italiassa sattumoisin samassa kaupungissa…
Niinpä etsin reseptejä ja kokeilin eri versioita. Näitähän tehdään erimuotoisina, erilaisilla täytteillä, tuskin tiedänkään asiasta kuin vasta pintaraapaisun italialaisella mittarilla tarkasteltuna.
Mutta takaisin elokuvaan… ”Tällainen varmuus osuu kohdalle vain kerran elämässä”. Sekä. ”Pystynkö elämään kokonaisen elämän perjantaihin mennessä?” Siinä kohtaa elokuvaa ei enää ollutkaan kysymys riisipalloista.
…ja hyvää lauantai-iltaa kaikille. Haluatko miljonääriksi painaa päälle, joten raportti pidemmittä vatuloinnitta ja taivasteluitta. Ihan mielettömän namia mascarpone-kermarahkaa kupissa, mandariinia ja ananasta mukana.
Sen verran päivän tapahtumista. Kävin tilaamassa Alkosta käsilaukun! Kyllä. Kuvaa tulossa, jos ja kun myyjä saa sitä tilaustuotetta lakeuksien myymälään… sitä ennen täytyy vain ihailla kuuklaillen sanalla Vernissage. Roseeta tossuun tulee siitäkin ja tyylillä.
Nyt kissiköökki asettuu telkun eteen…
Vielä löytyi kaupan hyllyltä joitakin Suomessa, Arabian keramiikkatehtaalla tehtyjä astioita. Vaikka mitään uusia astioita en olisi nyt tarvinnutkaan, nämä neljä kappaletta 24H lautasta oli viimeiset ”Made in Finland” Arabia-ostokseni minulle, ja sitä myöten kunnianosoitus suomalaiselle, vanhalle keramiikkatehtaalle, jonka tuotanto on loppumassa.
Tästä tähtien olen tässä asiassa ikävä ihminen ja roposeni kilahtaa muiden kassaan. Thaimaalaista, ja yleensäkin aasialaista Arabiaa, en osaa mieltää samaksi tuotteeksi, vaikka olisikin laadultaan hyvin kelvollista.
Usvansävyisiä kattauksia odotettavissa, sopivat hyvin yhdistettynä muihin väreihin, arkeen ja juhlaan!
Taidan olla etikkahai. TOP 9.
Kituroimista se olisikin yhdellä etikalla.
(ks. testipäivitys 16.2. postauksen lopussa)
Nyt on sellainen keikka joka vaatii coolit vehkeet ja viileät ainekset.
Tapahtui aikaisemmin tänään… Kissiköökin apukokin kanssa pohdimme kookosmaidon ja kookoskerman vaahdottamista. Se onnistuminen kun on luokkaa fifty-fifty. Kaverille voi kilauttaa ja kysyä yleisöltä. Toimii. Mutta miten käy?
Niinpä testaamaan. Laitoin Kara -kookoskerman ja vispausastian viilentymään jääkaappiin. Kookosmaitotölkin jätin suosiolla kaappiin, sillä hölsköttelyn perusteella en ottanut siitä purkista mitään tolkkua. Kookosmaidostahan käytetään vispauksessa vain sakeampi osuus.
Ja vispilää käyntiin. Kolmessa minuutissa homma pitäisi olla ohitse, jos sikseen onnistuu. Eli puolta tuntia ei kannata jatkaa tuloksetonta vispaamista, tällöin on kookoksen koostumuksessa ja muissa olosuhteissa jotain pommissa. Siinä tapauksessa se liemi on parasta käyttää vaikka juotavaan keittoon.
Simsalabim! Kolmessa minuutissa oli kuin olikin kulhossa kuohkea kookosvaahto. Halutessasi voit maustaa sitä vaikkapa vaniljalla, kaakaolla, hunajalla, sitruksilla… Minä jätin vaahdon naturelliksi ja tarjoilin sen hedelmien ja kaurakeksien kanssa.
Apukokki puolestaan lupasi testailla koookosmaidon vispaamista ja sulatetun suklaan yhdistämistä kookosvaahtoon, häneltä tulossa raporttia lähipäivinä!
Päivitys, 16.2.2016
Apukokki testasi siis Santa Maria coconut milk light -kookosmaitoa. Tämä tuote oli ollut yllättävän tasaisen sakeaa kookosmaidoksi. Vispautunut hyvin noin viidessä minuutissa. Ja lopputuloksena ollut herkullinen kookossuklaamango -moussee.
Ananas-kuperkeikkakakku. Keikauskakku. Vanhalla herkullisella klassikkoreseptillä, joka löytyi keittokirjan välistä. Pienensin alkuperäistä ohjetta hieman, niin taikinasta tuli passelimman kokoinen sydänvuokaan, tai vaihtoehtoisesti pienempään noin 20 cm Ø vuokaan.
Sydämenmuotoisena ystävänpäivän kunniaksi!
100 g voita
1,30 dl sokeria
2 isoa munaa
0,60 dl ananaslientä
1,5 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
2,5 dl vehnäjauhoja
2 rkl perunanjauhoja
vuokaan:
30 g sulatettua voita
0,7 dl fariinisokeria
pieni tölkki ananasrenkaita
mantelirouhetta
1. Kaada vuokaan voitelua varten sulatettu voi ja pensselöi se ympäri vuokaa. Korppujauhota vuoka erityisesti reunoistaan. Levitä fariinisokeri tasaisesti vuo´an pohjalle. Asettele ananasviipaleet vuokaan ja laita myös ananasten reikiin lusikallinen fariinia. Ripottele mantelirouhetta ananasrenkaiden väliin.
2. Vaahdota pehmeä, huoneenlämpöinen voi, perunajauhot ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen reippaasti sekoittaen. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja ananasliemi taikinaan.
3. Kaada taikina vuokaan ja paista hieman keskitasoa alemmalla, noin 40 min, 175 º C. Tarvittaessa laita leivinpaperi kakun päälle, jos pinta alkaa saada liikaa väriä.
4. Anna kakun jäähtyä pari minuuttia. Kumoa kakku varovasti.
Mukavaa lauantaita kaikille!
Varoitus! Vieraileva tähti, Swedish Chef, on koulutettu eräänlainen alan ammattilainen. Älä kokeile tätä kotona 😉
Nyt on uutta kauraa ja suut messingillä!
Kokeilin Mylläriltä saamiani uusia gluteenittomia kauratuotteita. Kauraleseitä, isoja kaurahiutaleita ja kaurajauhoja, valmistettu puhtaasta kotimaisesta kaurasta. Tuotteet sopivat hyvin leivontaan ja ruoanlaittoon. Kauraleseet ovat myös herkullisia jogurtin tai smoothien kaverina. Maistuvaa ja terveellistä kaikille!
Myllärin pusseja tutkiessani innostuin leipomaan kaurakeksejä, sekaan laitoin myös seesaminsiemeniä ja kuivattuja karpaloita.
(noin 25 kpl)
125 g sulatettua voita
2 dl sokeria
1 kananmuna
0,5 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
2 dl Myllärin gluteeniton kaurajauho
1 dl Myllärin gluteeniton kauralese
0,75 dl Myllärin gluteeniton Iso kaurahiutale
0,75 dl seesaminsiemeniä
0,75 dl kuivattuja karpaloita
1. Sekoita jäähdytetty voisula ja sokeri. Lisää seokseen vaniljasokeri ja kananmuna.
2. Sekoita keskenään kuivat ainekset ja leivinjauhe. Lisää jauhoseos ja karpalot taikinaan hyvin sekoitellen.
3. Lusikoi taikinasta leivinpaperille nokareita, jätä riittävästi tilaa niiden ympärille, sillä kaurakeksit leviävät paistuessaan. Halutessasi voit ripauttaa vielä lisää kauraa tai seesamia nokareiden päälle.
4. Paista 190° C, noin 9-11 min, pidä uunia silmällä 🙂
5. Jäähdytä kaurakeksit. Ja sitten herkutellaan!